Kun huipulla ei tuule, kaasumarkkinoilla on tiukka tilanne, reaktorialtaassa on vierasesineitä, eikä Norjassakaan sada. Jyrkästi noussut sähkön hinta puhuttaa nyt niin mediassa, kuin arkisissa keskusteluissakin. Epäonnisimpia ovat he, joiden määräaikainen sähkösopimus on juuri tullut tai tulossa päätökseen ja olisi aika tehdä uusi sopimus. Sähkön hinta voi olla esimerkiksi kaksi vuotta sitten solmittuun sopimukseen verrattuna nyt 5-6 kertainen. Hinnan ennustetaan nousevan edelleen ja saavuttavan huippunsa vuoden loppupuolella, jolloin keskimääräisen sähkön hinnan ennustetaan sähkön futuurihintojen perusteella (Nasdaq) nousevan jopa yli 50 senttiin kilowattitunnilta.
Sähkön hinnan nousun taustalla vaikuttaa monia tekijöitä, joista varmasti tärkein yksittäinen tekijä tämän hetkisessä tilanteessa on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen aiheuttama maakaasun ja hiilen voimakas kallistuminen. Suomeen ei myöskään huhtikuun jälkeen ole enää tuotu sähköä Venäjältä, joka näkyy luonnollisesti sähkön tarjonnan laskuna. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan Suomen Venäjältä aiemmin tuodun sähkön määrä on ollut noin kymmenen prosenttia Suomen kokonaiskulutuksesta.
Suomi kuuluu yhteispohjoismaiseen sähköjärjestelmään, jonka kautta myös naapurivaltioiden ja edelleen Keski-Euroopan sähkömarkkinatilanne heijastuu myös Suomessa nähtäviin hintoihin. Täten esimerkiksi Norjan heikosta vesitilanteesta johtuva vesivoimalla tuotetun sähkön tuotannon vähentyminen näkyy suoraan sähkön hinnan nousuna Suomessa.
Siirtoyhteyksien kautta Pohjoismaiden sähkömarkkinoihin yhteydessä olevan Saksan tilanne on huolestuttava. Saksassa poliittiset energiapäätökset ovat johtaneet kolmen ydinvoimalan sulkemiseen pienen ajan sisällä. Saksa keskittyy uusiutuvan energian kehittämiseen ja korvaa väliaikaisesti alas ajettujen ydinvoimaloiden sähköntuotantoa hiilivoimalla. Hiilivoiman päästöistä Saksa joutuu kuitenkin maksamaan kalliisti, sillä päästöillä on oma hintalappunsa EU:n päästökaupassa, jossa saastuttajien on maksettavat hiilidioksidin päästämisestä ilmakehään eli ilmaston lämmittämisestä. Saksa on edelleen myös riippuvainen Venäläisestä energiasta. Maakaasun osuus Saksan energian kokonaismäärästä on noin 27 prosenttia ja ennen Ukrainan hyökkäyssodan alkamista n. 55 % Saksassa kulutetusta kaasusta tuotiin Venäjältä. Mikäli Venäjä katkaisee kaasutoimitukset Saksaan, tulevat hinnat nousemaan entisestään, sillä Saksa on tällöin pakotettu lisäämään kivihiilen käyttöä sähkön tuottamiseen. Kun samalla EU:n kiristyvät ilmastotavoitteet pitävät huolen siitä, että päästöoikeuksien tarjonta on vähenemään päin, muodostuu yhtälö, jossa päästöoikeuksien hinnat nousevat ennätyskorkealle ja tämä hinnan nousu siirtyy sähkön hintaan.
Käytännössä sähkömarkkinoita, kuten kaikkia markkinoita, ohjaa siis kysynnän ja tarjonnan laki. Markkinoilla olevan sähkön määrä vaikuttaa oleellisesti sähkön myyntihintaan. Mitä enemmän sähköä on tarjolla, sitä halvempaa se on ja toisaalta mitä enemmän on tarjontaa syövää kysyntää, esimerkiksi kylmänä talvena, sitä enemmän sähkön hinta nousee. Sama periaate toimii vuorokausitasolla; päivällä sähkö on kalliimpaa kuin yöllä. Kotimaisten tuotantolaitosten, kuten esimerkiksi viivästyneen Olkiluoto 3:n ongelmat, vaikuttavat oleellisesti tuotetun sähkön määrään ja siten sen markkinahintaan. Kun nämä ongelmat on selätetty, ennustetaan Suomen olevan energiaomavarainen vuonna 2023. Olkiluoto 3:n lisäksi energiomavaraisuudessa merkittävänä tekijänä on runsaat tuulivoimainvestoinnit. Sähkön hinnan oletetaankin laskevan merkittävästi, kun Olkiluoto 3:n tuotanto täydellä teholla alkaa.
Koottuna sähkön hintaan siis vaikuttavat:
Mediassa on energiakriisin jatkuessa ja sähkön hinnan noustessa uutisoitu myös mahdollisesta sähkön käytön säännöstelyn tarpeellisuudesta Suomessa tulevana talvena. Lähtökohtaisesti hinnan nousu ei kuitenkaan asiantuntijoiden mukaan vaikuta sen toimitusvarmuuteen Suomessa ja kiertävät muutaman tunnin sähkökatkoihin turvautuminen on hyvin epätodennäköistä. Sähkökatkojen tarpeellisuus riippunee loppujen lopuksi siitä, miten kuluttajat reagoivat viestintään energiapulasta, millainen talvi on edessä ja pitääkö elinkeinoministeri Lintilän sanat paikkansa siitä, että Olkiluoto 3- reaktori saadaan täyteen toimintaansa ennen talvea.
Miten sähköä voi säästää?
Kodin suurimpia energiasyöppöjä ovat usein asukkaat itse. Avain energian säästämiseen onkin sähkön järkevään kuluttamiseen liittyvien toimintatapojen omaksumisessa. Energiaa säästämällä voi itse suoraan vaikuttaa energiaan riittävyyteen tilanteessa, jossa Suomi ei vielä ole energiaomavarainen, eikä tuotanto- ja tuontisähkön määrä vastaa käyttötarvetta.
Merkittävimmät säästöt sähkölaskuun on mahdollista saavuttaa lämmityksen ja jäähdytyksen säädöillä. Suurin osa asumisen energiakulutuksesta kuluu asuntojen, käyttöveden ja saunan lämmitykseen. Suomessa kylmät talvet näkyvät sähkölämmitteisissä omakotitaloissa jopa 80 % korkeampina sähkölaskuina kesäkuukausiin verrattuna. Pääosa tästä kulutuksesta tulee lämmitysestä, mutta myös valaistukseen ja sähkölaitteiden käytöstä aiheutuva kulutus on usein suurempaa talvella, sillä sisällä vietetään enemmän aikaa. Käytännössä leuto ja sateinen talvi tarkoittaa matalampaa sähkölaskua, kun taas pakkasen paukkuessa kysyntä on niin suurta, että sähköntuotanossa joudutaan turvautumaan kalliimpiin tuotantomenetelmiin, jolloin myös sähkön hinta lähtee nousuun.
Sähkön säästö onnistuu parhaiten silloin kun tiedostaa omat kulutustottumuksensa ja tunnistaa tavat joilla sähköä on mahdollista säästää. Tässä koottuna vinkkejä niin energian säästämiseksi, kuin oman sähkölaskun pienentämiseksi:
+ Plussa vinkit sähkön säästämiseksi taloyhtiön isännöisijälle/hallitukselle
Asuntopehtoorin markkinoinnista vastaava Danila on hypännyt suoraan asuntosijoittamisen syvään päähän ja pyrkii ymmärtämään sen kokonaiskenttää paneutumalla ja kirjoittamalla asuntosijoittamisen eri teemoista . Matkalla kohti omaa ensimmäistä sijoitusasuntoa.
2 Comments
Monipuolinen juttu, mutta en kuitenkaan käyttäisi Euroopassa käytävästä asellisesta konfliktista nimitystä ”Ukrainan hyökkäyssota”.
Hei Tommi,
kiitos paljon huomautuksestasi. Selvensin ilmaisua tämän osalta.