Viikon 32 poiminnat – Asuntopehtoori LKV

Viikon 32 poiminnat

Negatiiviset korot

Korot ovat pitkään olleet pakkasella, mutta nyt Tanskan Jyske Bank on valmis myymään asuntolainoilla katettuja bondeja -0,5 % korolla. Tanskan asuntolainoja on pidetty turvasatamana, sillä ne selvisivät ilman isoja ongelmia mm. Napoleonin sotien läpi. Uutinen on merkittävä siksi, että näinkään turvalliselta tuotteelta ei saada perittyä positiivista korkoa. Mielenkiinnolla odotan miten tilanne kehittyy ja mitä seuraamuksia tästä on Suomen asuntolainamarkkinoille. Ekonomistit tuntuvat joka tapauksessa olevan yhtä mieltä, että nollakorot ovat uusi normaali. Toisaalta, ekonomistien ennustuskyky on vain hieman kolikon heittoa parempi.

Lisäksi on mielenkiintoinen juttu, että edellisen 20 vuoden aikana bondi-sijoitukset (60 % yrityslainoja ja 40 % USA:n valtiolainoja) ovat tuottaneet paljon paremmin kuin S&P500-indeksi.

(Toisaalta, sama käyrä viimeiseltä 10 vuodelta näyttää täysin päinvastaiselta…).

Walk Score

Asuntosijoittajan kenties tärkein ostopäätöksen kriteeri on asunnon sijainti. Vanhan nyrkkisäännön mukaan asunnon tulee sijaita pankin ja kirkon välissä. Isommissa kaupungeissa tämä ei ole aina yhtä suoraviivaista. Esimerkiksi Tampereella Tammela ja Amuri ovat suurinpiirtein yhtä kaukana keskustasta, mutta keskustan painopiste palveluineen on siirtymässä Tammelan suuntaan.

Asiaa pystyy nyt myös mittaamaan numeerisesti Walk Score -palvelulla. Palveluun syötetään asunnon osoite ja se antaa sille pisteitä 0-100 sen mukaan, kuinka hyvin palveluita on saavutettavissa kävellen kyseisestä osoitteesta. Asuntosijoittaja voisi käyttää tätä yhtenä hankintakriteerinä, esimerkiksi rakentaakseen salkun, jonka walk score on vähintään 60.

Lisätakuu

Luen parhaillaan Thalerin ja Sunsteinin kirjaa Nudge, jossa oli mainio yhteenveto lisätakuusta (extended warranty). Lisätakuussa kuluttaja voi lisämaksulla pidentää tuotteen takuuaikaa. Kirjassa on esimerkki 200 euron kännykästä, johon kuuluu vuoden takuu. 20 euron lisämaksulla voi ostaa yhden vuoden lisätakuun. Jos 1 % kännyköistä hajoaa kahden vuoden sisään (tai sen verran ihmiset jaksavat käyttää takuuta) niin kollektiivisesti takuun tuottama lisäarvo on 2 euroa (200 euroa * 1 %). Käytännössä ostat siis 2 euron arvoisen palvelun 20 eurolla.

Lisätakuu on siis käytännössä aina huono diili ostajalle. Älä osta sitä.

Tässä vielä Simpsonien kanta lisätakuuseen.

Mukavaa viikonloppua!

Jaa eteenpäin:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email

Miika Vuorensola

Yrittäjä, DI, LKV, LVV

Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Miika on toiminut vuokranantajana yli 15 vuotta ja tehnyt useampia satoja vuokrasopimuksia. Hänelle tärkeitä arvoja ovat hyvä vuokranantajuus sekä reilu peli puolin ja toisin.

miika@asuntopehtoori.fi 

040 777 2808 

Etsitkö sijoitusasuntoa?

Kauttamme löydät asuntoja, jotka eivät ole aktiivisessa myynnissä. Lähetä sähköpostiosoitteesi ja ilmoitamme uutiskirjeellä potentiaalisista kohteista.

4 Comments

  1. Jani L. sanoo:

    Moi,

    melkein minkä tahansa sijoituksen saa myytyä, kunhan valitsee aikajanan oikein. Esimerkkisi oli herkullinen!

    Tuo negatiivinen korko on melko kummallinen asia. Sellaista kun ei ehkä 5000 vuoteen ole ollut eikä näinollen ketään kertomassa tämän kokeen mahdollisista tuloksista jos sellaista on joskus kokeiltu . Oma ajatukseni vuosikymmenen alusta oli, että jos korot ovat negatiiviset, asuntojen arvon pitäisi nousta ja näin päätin sijoittaa asuntoihin.. Keskustojen ulkopuolella tämä ei kuitenkaan ole totta, ja siihen voi tietty vaikuttaa haluttavuus ja se, ettei näillä alueilla ole ostovoimaa jolla asuntoa ostettaisiin (työpaikkoja). Inflaatiokaan ei ole päässyt oikein vauhtiin, vaikka korot ovat pohjalla, mutta emme tiedä olisimmeko päätyneet deflaatioon ilman korkojen polkemista.

    Nyt kiinteän koron saa käytännössä ”ilmaiseksi”, jolloin kannattaa tsekata, jos lyhyet lainat voisi kiinnittää esim 5 tai 10v kiinteäksi. Se antaa kuitenkin turvaa jota lyhyt korko ei anna, ja jos hinta on melkein sama, kannattaa kysyä vaikka Homerilta, pitäisikö se ottaa.

  2. Ville Peltonen sanoo:

    Itse olen ajatellut ottaa kiinteän koron vasta, kun rahoittaja pitää sitä ehtona rahoituksen järjestymiselle.
    Perustan tämän omaan näkemykseeni ja korkoriskin sietokykyyn, mutta vahvistuksen tälle sain, kun ystäväni sai Keski-Euroopassa 23v lainan kiinteällä 1,5% korolla. Sen ottaisin kyllä itsekin, mutta tuo kertoo paljon siitä miten ”paikalliset” ekonomistit näkevät korkojen kehittyvän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *