Ennustaminen on kuulemma vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Hyödyllistä se on silti meille kaikille. Yhdellä on tarve ennustaa sataako huomenna, toiselle työpaikan vahtamisen seuraukset ja kolmannelle hyökkääkö valtio toisen kimppuun.

Philip Tetlockin ja Dan Gardnerin kirjassa Superennustaja esitetään tutkimusten kautta, miten tulla kolikkoa paremmaksi ennustajaksi.

He viittaavat tikkaa heittäviin apinoihin ja toteavat 20 vuoden tutkimuksen jälkeen, että keskimääräinen asiantuntija ei juuri pysty ennustamaan arvaamista paremmin. Eli olisi sama asia heittää kolikkoa kuin kysyä keskimääräisen asiantuntijan ennustetta.

Parhaiten asiantuntijat ennustivat lyhyen aikavälin, alle vuoden päässä tapahtuvia asioita. Mitä pidemmälle piti ennustaa, sitä huonommaksi heidän ennusteet kävivät. 3–5 vuoden päähän ennustettaessa he olivat kolikon kanssa yhtä päteviä ennustajia.

Ennustaminen on vaikeaa

Ennustamisen kompleksisuudesta esimerkkinä käy Arabikevät. Vuonna 2010 loukattu tunisialaismies Bouazizi sytyttää itsensä palamaan, kansa protestoi, poliisi reagoi raa’asti ja protestit leviävät Egyptiin, Libyaan, Syyriaan, Jordaniaan, Kuwaitiin ja Bahrainiin. 23 vuotta vallassa ollut Tunisian Ben Ali lähtee maanpakoon, samoin Egyptin Hosni Mubarak syrjäytetään.

Jälkikäteen katsottuna tapahtumaketju on looginen, mutta tätä kehityskulkua oli käytännössä mahdoton nähdä etukäteen. Bouazizi ei varmasti ole ensimmäinen kaltoin kohdeltu arabi, mutta silti hänen kohdalla palaset loksahtivat kohdalleen ja lumipallo alkoi vyöryä. Samalla tavoin voi perhosen siiven räpäytys Intiassa käynnistää tornadon Texasissa tai vaimon mielialan muutoksen Tampereella.

Samoin olen miettinyt kuunnellessa analyytikkojen ja toimittajien kommentointia miksi Nokian kurssi nousi tai laski osavuosikatsauksen jälkeen. Selitykset ovat loogisia, mutta harva näki ne etukäteen. Jälkiviisaus on hyödytöntä ellei siitä opi jotain.

Ennustaminen on myös helppoa

Ennustamisen helppous taas käy ilmi arkipäiväsistä asioista (eli erittäin lyhyen aikavälin ennustaminen). Ennustan, että minun kannattaa välttää Tampereen keskustaan ajamista arkena klo 15.30–17 ja olen varsin korkealla prosentilla oikeassa. Samoin ennustustarkkuuteni sovittujen puhelinpalavereiden alkamisajankohdasta on hämmästyttävän korkea.

Lyhyen aikavälin ennustamisen tekee helpoksi monet yhteiset säännöt, oletukset ja historiadata. On todennäköistä, että ihmiset noudattavat samoja sääntöjä liikenteessä, että sähkönkulutus kasvaa arkiaamuna ja että Google tietää ostotarpeistani enemmän kuin minä itse.

USA:n tiedusteluyhteisö vs. maallikot

Tutkijat keräsivät 20 000 maallikon ryhmän, josta he ajan myötä poimivat parhaimmat superennustajat ja tutkivat miten nämä toimivat ja kehittivät sitten näitä toimintatapoja systemaattiseksi prosessiksi. Käytännössä poiminta tapahtui Brierin luvun perusteella. Luku 0 tarkoittaa täydellistä ennustajaa ja 1 ennustajaa, joka on aina väärässä. Superennustajien Brierin luku on noin 0.2, kolikon tasan 0.5 ja Facebookin sijoitusvinkkien noin 0.55–0.6.

IARPA on USA:n tiedusteluyhteisön virasto, jonka tehtävä on ennustaa tulevaisuutta. IARPA järjesti neljä vuotta kestävän kilpailun vuosina 2011–2015 jossa kilpailivat superennustajat vastassaan IARPA:n 20 000 analyytikkoa ja mittava budjetti (summa on salainen, mutta koko tiedusteluyhteisön budjetti on noin 46 miljardia dollaria). Lisäksi IARPA:n työntekijöillä on käytössään kaikki koneistonsa salaiset tiedot.

Ensimmäisenä vuonna superennustajat voittivat IARPA:n ennusteet 60 prosentilla. Toisena vuonna superennustajat voittivat 78 prosentilla. Superennustajat voittivat myös MIT:n ja Michiganin yliopiston kilpailijat 30–70 % erolla.

Kolmatta vuotta ei tullut, sillä IARPA lopetti kilpailun.

Mitattava ennuste

Jotta ennustamisessa voisi tulla paremmaksi, pitää annettuja ennusteita pystyä mittaamaan. ”Osakkeita ei kannata ostaa nyt” on liian epämääräinen, sillä toiselle nyt tarkoittaa kuluvaa päivää ja toiselle kuluvaa vuotta. Jälkikäteen käyty keskustelu ennusteen oikeellisuudesta on harmittavan epämääräistä ja ”nyt”-sanan painotus voi hyvinkin olla eri vuoden päästä kuin se nyt on.

Yhtälailla ennusteen tulee olla tarkka. ”Huomenna sataa 75 % todennäköisyydellä” on hyvä ennuste, sillä sitä voidaan mitata. Ainoa ongelma on, että meillä on vain yksi huominen eli yksi realisoitunut näkymä ennusteeseen.

On äärimmäisen tärkeää huomata, että jos huomenna ei sadakaan, ei voida sanoa ennusteen menneen pieleen. Sattui vain käymään niin, että 25 % todennäköisyys ”ei sada” realisoitui.

Pitäisikin katsoa kyseisen tahon track record useamman ennusteen osalta. Sääennusteissa tämä on varsin helppoa. Katsotaan tilastosta, kuinka monena päivänä tuhannesta on satanut silloin kun on ennustettu 75 % sateen todennäköisyyttä. Jos sadepäiviä on ollut 750, ovat ennusteet olleet erittäin hyviä.

Näin toimien voidaan myös kalibroida ennusteita. Jos sadepäiviä onkin ollut vain 500, tulee ennustetta kalibroida alemmas. Toisinsanoen, kun kyseinen meteorologi ennustaa sateelle 75 % todennäköisyyttä, tarkoittaa se todellisuudessa noin 50 % todennäköisyyttä.

Superennustajan kymmenen käskyä

Miten superennustaja sitten toimii, jos hän pystyy systemaattisesti päihittämään valtiollisen viraston ennusteet ja vielä varsin mittavalla marginaalilla?

1. Keskity kysymyksiin, joissa kova työsi luultavasti palkitaan. Eli älä ennusta liian helppoja asioita (ei maksa vaivaa käyttää aikaa triviaalien ja mitättömien asioiden ennustamiseen) mutta älä myöskään liian vaikeita (kuka on USA:n presidentti vuonna 2028?). Kultainen keskitie tuottaa parhaan panos-hyödyn.
2. Pura vaikea ongelma alaongelmiksi. Jaa se tiedettäviin ja tietämättömiin osiin. Tuo tietämättömyys näkyviin, paljasta ja tutki oletuksesi. Uskalla olla väärässä tekemällä parhaat arvauksesi. On parempi huomata virheet varhain kuin piilottaa ne epämääräiseen puheeseen.
3. Tasapainota sisäpuolen ja ulkopuolen näkymät oikealla tavalla. Kysy ”kuinka usein tällainen tapahtuu vastaavanlaisissa tilanteissa”. Tutki miltä tilanne näyttää sisäpuolelta ja ulkopuolelta. Tee ennuste molempien tietojen valossa ja tasapainota ennustetta kun uusia faktoja ilmaantuu.
4. Ennusta numeroilla ja tasapainota yli- ja alireagointi todisteisiin oikealla tavalla. On parempi ennustaa tapahtuman todennäköisyyttä antamalla sille ”70 % todennäköisyys” kuin antamalla sille ”melko todennäköistä” -ennusteen. Superennustajat antavat tarkempia ennusteita, vaikka ne olisikin vedetty hatusta aluksi. Näitä ennusteita tulee siten tasapainottaa saatujen todisteiden mukaan. Eli he siirtyvät todennäköisyydestä 0,4 todennäköisyyteen 0,35. Tämä muutos on niin pieni, että sana ”ehkä” tai ”saattaa” antaisi liian epämääräisen kuvan.
5. Etsi kussakin ongelmassa vaikuttavia ristiriitaisia kausaalisia voimia. Jos ennustat asian X tapahtuvan, mieti, mitä voisi tapahtua, että olisit väärässä X:n suhteen. Ja mieti kuinka todennäköisiä nämä vastakkaiset tapahtuvat olisivat. Yritä siis olla sekä puolesta että vastaan yhtä aikaa, ainakin aluksi, ja anna sitten realisoituneiden tapahtumien muuttaa todennäköisyyksiä loogiseen suuntaan.
6. Pyri erottamaan niin monta epävarmuuden astetta kuin ongelmassa on mahdollista, mutta ei enempää. Harvoin asia on varma tai mahdoton. Toisaalta ”ehkä” ei ole kovin informatiivinen. Pienet, numeraaliset, erot ovat tärkeitä. Pokerissa saat edun, jos erotat 60/40-vedot 40/60-vedoista paremmin kuin kilpailijasi. On vakava virhe, jos ennustajan työkalupakissa on vain kolmevaiheinen asteikko (esim. 25 %, 50 % ja 75 %). Kuten Charlie Munger totesi:

”If you don’t get this elementary, but mildly unnatural, mathematics of elementary probability into your repertoire, then you go through a long life like a one-legged man in an ass-kicking contest.”

7. Etsi oikea tasapaino liian vähäiselle ja liialliselle itseluottamukselle, varovaisuudelle ja päättäväisyydelle. Ymmärrä liian nopean arvion ja vitkuttelevan ”ehkän” riskit. Superennustaja päätyy päättäväisen kannan muodostamisen ja perustelemisen tarpeen väliseen kompromissiin rutiininomaisesti.
8. Etsi virheidesi taustalla olevia erehdyksiä, mutta varo taustapeilin jälkiviisausvinoutumia. Älä yritä oikeuttaa tai pyytää anteeksi epäonnistumisia. Sen sijaan käy ne läpi ja mieti mitä teit väärin ja oikein? Muista myös, että tavallisin virhe on oppia epäonnistumisesta liian vähän, mutta on myös mahdollista oppia liian paljon. Saatoit olla perusteiltaan oikeailla jäljillä, mutta teit vähäisen teknisen virheen, jolla oli suuret seuraukset. Onnistuminen ei tarkoita oikeaa päättelyketjua taustalla, kenties vain kävi tuuri tai kaksi virhettä kumosi toisensa?
9. Tuo esiin muiden parhaat puolet ja anna muiden tuoda sinun parhaat puolesi esiin. Opi ottamaan perspektiiviä eli ymmärrä toisen puolen argumentti niin hyvin, että voit sen toistaa vastapuolta tyydyttävällä tavalla. Kysele tarkkaan, että muut ovat ymmärtäneet sinun näkökulmasi ja asettele vastakkaiset ajatukset rakentavasti. (Tämä on hyvä työkalu myös monelle johtajalle.)
10. Opettele ajamaan virheet tasapainottavalla polkupyörällä. Polkupyörää ei opi ajamaan ohjekirjaa lukemalla. Superennustajaksi tulee vain tekemällä töitä ja saamalla palautetta.
11. Älä pidä käskyjä käskyinä. Ohjeet ovat parasta maailmassa, jossa mikään ei ole varmaa tai täsmälleen toisettavissa. Superennustaminen edellyttää jatkuvaa mielen terävyyttä, erityisesti silloin kun yrittää kuuliaisesti noudattaa näitä kymmentä käskyä.

Loppuun vielä muutamia adjektiiveja, jotka kuvaavat superennustajaa:

• Varovainen (mikään ei ole varmaa)
• Nöyrä (todellisuus on äärettömän monimutkainen)
• Epädeterministinen (tapahtumat eivät ole ennalta määrättyjä)
• Aktiivisesti mieleltään avoin (uskomukset ovat testattavia hypoteeseja)
• Älyllisesti utelias Reflektiivinen Numerotaitoinen Käytännönläheinen
• Analyyttinen Sudenkorennon silmäinen (arvottaa eri näkemyksiä ja syntetisoi ne omaksi näkemykseksi)
• Todennäköisyyshakuinen (arvioi monella ehkän asteella)
• Harkitseva päivittäjä (kun faktat muuttuu, muuttuu mielipide)
• Intuitiivinen psykologi (tietoinen ajattelunsa kognitiivisista ja emotionaalisista vinoutumista)
• Kasvuhakuinen
• Sisukas

Ja tärkeimpänä: hän on ikuinen beeta. Beetalla viitataan tietokoneohjelmaan, joka ei ole vielä valmis. Superennustaja on siis ikuinen oppija.