Joulun pyhinä seurasin keskustelua sekä Suomessa että ulkomailla siitä, että mitä hyötyä yrityksistä on.
Esimerkiksi mitä hyötyä yhteiskunnalle on, jos olemassa olevalle alalle perustetaan uusi yritys?
Selvää lienee se, että jos yritys luo jotain täysin uutta. Vaikkapa nyt SpaceX, joka on luonut maailmalle uudelleenkäytettävät raketit. Tämän lisäarvo on selkeä. Satelliitteja saadaan kuskattua kiertoradalle edullisemmin kun raketti voidaan käyttää uudelleen.
Mutta mitä hyötyä maailmalle on jos joku perustaa yrityksen alalle, joka on jo etabloitunut?
Otetaan esimerkiksi vuokravälitysala, joka on minulle hyvin tuttu. Kun perustin Asuntopehtoorin, oli markkinoilla jo tarjoilla useita yrityksiä, jotka tarjosivat vuokravälityspalvelua.
Tuottaako Asuntopehtoori siis mitään hyötyä yhteiskunnalle? Lyhyt vastaus on luonnollisesti kyllä. Tämän pystyy perustelemaan jo sillä, että yritys on yhä olemassa eikä konkursissa.
Jos tarvetta sen palveluille ei olisi, yritys olisi lakannut olemasta.
Sen sijaan Asuntopehtoori on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna tuli jo yli 5 miljoonaa euroa liikevaihtoa. Eli ainakin näille asiakkaille olemme tuottaneet jotain arvoa, koska tuon verran ovat halunneet maksaa palveluistamme.
Mutta mitä tämä arvo sitten oikeasti on?
Riippuu täysin asiakkaasta. Yhdelle se on ajan tai rahan säästöä, toiselle osaamisen ostamista, kolmannelle turvaa oikeudellisia riskejä vastaan, neljännelle helpotusta arkeen. Syitä lienee yhtä monta kuin asiakkaitakin.
Tutkitaan tarkemmin rahan säästämistä, koska sitä on helppo mitata.
Helsingissä tyypillinen välityspalkkio on ollut (ja on yhä) kuukauden vuokra sisältäen tai lisättynä arvonlisäverolla.
Tällä hetkellä Töölössä on tarjolla kolmioita vuokralle hintahaarukassa 1600-3400 €. Jos käytetään esimerkkinä keskimääräistä 2000 € vuokraa, joutuu tämän asunnon omistaja maksamaan välitysliikkeelle välityspalkkiota 2000-2510 €.
Asuntopehtoorilla Uudellamaalla sijaitsevan kolmion välityspalkkio on tasan 1000 € sen vuokrasta riippumatta.
Näin ollen mikäli asiakas käyttää Asuntopehtoorin palveluita, hän säästää 1000-1510 euroa.
Tämä on se meidän konkreettinen lisäarvo yhteiskunnalle. Olemme onnistuneet organisoimaan toimintamme siten, että palvelu on mahdollista tuottaa 50-60 % edullisemmin kuin kilpailijat voivat sen tuottaa.
Mutta mitä iloa tästä sitten on yhteiskunnalle? Että helsinkiläiset asuntosijoittajat säästävät tonnin välityspalkkioissaan?
Se ilo, että tämän tonnin he voivat käyttää muiden palveluiden ostamiseen. He voivat vaikkapa ostaa asuntoon uuden jääkaapin, maalata seinät tai muuten parantaa asunnon laatua. Tämä lisää vuokralaisen hyvinvointia (ja halukkuutta maksaa korkeampaa vuokraa).
Tai sitten asuntosijoittaja voi ostaa tonnilla muita palveluita itselleen, tai ihan mitä tahansa.
Voi myös olla, että tämä hinnanalennus ylipäätään mahdollistaa palvelun käyttämisen. Jollekin asuntosijoittajalle 2000 euroa voi olla liikaa palvelun käytöstä, joten asunto on vuokrattu itse.
Tämä taas on pois jostain muusta. Eli kyseinen asuntosijoittaja joko tekee vähemmän päivätöitään, tai sitten viettää vähemmän aikaa läheistensä kanssa. Tai polttaa kynttiläänsä molemmista päistä.
Mutta kun palvelun saakin 1000 eurolla, hänen kannattaa se ostaa ja käyttää näin säästetty aika hänelle arvokkaampiin asioihin.
Kyseessä on siis yleinen tehokkuuden parantuminen. Samoilla resurseilla yhteiskunta saa enemmän aikaan. Tämä on aitoa lisäarvoa, jossa arvoa syntyy tyhjästä.
Tämä esimerkki osoittaa, että ei ole mitään yhteistä kassaa, jossa on kiinteä rahamäärä, ja jota poliitikot jakavat kansalle. Vaan arvoa todellakin syntyy tyhjästä kun joku sitä luo. Ja tätä arvoa mitataan rahalla, koska se vain on kätevä vaihdannan väline.
Tämän vuoksi yritykset ovat arvokkaita kansantaloudelle. Kaikki toiminnassa olevat yritykset periaatteessa luovat lisäarvoa tavalla tai toisella. Jos lisäarvoa ei synny, yritys lakkaa olemasta.
On siis koko yhteiskunnan etu, että yrityksiä syntyy ja ne voivat hyvin. Mistä muuten tietää, että yritys voi hyvin? Siitä, että sen toiminta on kannattavaa. Tämä on myös osakeyhtiölain mukaan yhtiön tarkoitus.
Yritykset siis tuottavat ”näkymättömästi” lisäarvoa meille kaikille, joka ajan myötä muuttuu näkyväksi hyvinvoinniksi.
