Rahoitusmarkkinat järkyttyivät kun Silicon Valley Bankista (SVB) tuli viime viikon perjantaina suurin kaatunut pankki sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Romahdus on aiheuttanut paljon huolta mahdollisesta dominoefektistä pankkisektorilla ja jopa laaja-alaisesta talouden romahtamisesta finanssikriisin tyyliin. Millainen pankki SVB oli ja miten on mahdollista, että vakavaraisena nähty pankki murenee 48 tunnissa? Mitä tämä tarkoittaa markkinoiden kannalta yleisesti? Entä miten Credit Suisse liittyy asiaan?

Miten ja miksi näin kävi?

Vaikka SVB ei ole kovin tunnettu pankki Piilaakson ulkopuolella, oli se kuitenkin Yhdysvaltain 16. suurin (joidenkin kriteereiden perusteella 15. suurin) pankki. SVB oli erikoistunut erityisesti teknologia- ja startup-yritysten rahoittamiseen. Pankilla meni erityisen hyvin koronabuumin aikaan (2021) teknologiayritysten tehdessä hyvää tulosta.

SVB ilmoitti viime viikon keskiviikkona ryhtyneensä toimenpiteisiin pääoman lisäämiseksi teknologiasektorin taantumasta johtuvien tappioiden seurauksena ja myyneensä 21 miljardin AFS (Available For Sale) velkakirja portfolion 1,8 miljardin tappiolla. Tästä toipuakseen yhtiö dilutoi omia osakkeitaan ja ilmoitti pyrkivänsä myymään 2,25 miljardin edestä uusia osakkeita vahvistaakseen tasettaan. Uutinen lähetti shokkiaallon rahojaan pankkiin tallettaneiden keskuudessa, joka johti talletuspakoon (”bank run”) ja operaatiolta tippui loputkin pyörät kun SVB:n osake putosi torstaina 60 %, alimmalle tasolleen sitten vuoden 2016, ja markkinoiden sulkeuduttua sulaminen jatkui vielä lähes 30 % jälkipörssin puolella.

Kuten aiemmin todettiin, SVB:llä meni teknologiayritysten vedossa hyvin koronabuumin aikaan ja yritys teki hyvää tulosta. Pankki päätti pelata uhkapeliä näennäisesti turvallisten Yhdysvaltain valtionlainojen kanssa ja sijoitti varojaan velkakirjoihin. ”Näennäisesti turvallisella” viittaan siihen, että nämä arvopaperit sisältävät hyvin pienen luottoriskin, mutta huomattavan korkoriskin, joka tässä tapauksessa realisoitui ikävällä tavalla. Näiden velkakirjojen (jotka SVB siis myi tappiolla) korkoprosentti oli 1,79, joka on paljon matalampi kuin sen hetkinen US10Y:n lähes 4 % korko ja US3Y:n 4,7 % korko (tällä hetkellä molemmat korot ovat reagoineet markkinatilanteeseen ja tulleet jonkin verran alas, mutta ovat edelleen merkittävästi korkeampia kuin 1,79). Koska sijoitusten arvo on niiden tulevien kassavirtojen nykyarvojen summa diskontattuna tuottovaatimuksella tarkoittaa tämä, että korkojen noustessa aiemmin (ts. matalamman koron aikaan) ostettujen velkakirjojen arvo laskee, jonka vuoksi SVB:n velkakirjasalkku otti suuren iskun korkojen noustessa.

SVB löysi itsensä tilanteesta, jossa se ei pystynyt vastaamaan asiakkaiden käteisen rahan tarpeeseen vaan joutui myymään velkakirjat tappiolla ennen niiden maturiteettia hankkiakseen tarvittavaa likviditeettiä. Koska SVB tämän jälkeen oli kykenemätön vakuuttamaan sijoittajia ostamaan osakkeitaan taseeseen muodostunutta aukkoa paikatakseen, ajautui se konkurssiin ja FDIC:n selvitystilaan. SVB:n tuhoksi koitui siis liian suuri riskinotto, liian pitkien velkakirjojen kanssa. Pankki sitoi liian suuren osan varoistaan epälikvidiin muotoon suojaamatta (hedging) sijoituksia. Tämä johti siihen, ettei pankki ollut valmistautunut talletusten ulosvirtaukseen ja niiden vähentymiseen, joka seurasi koronnostojen myötä tapahtunutta startup-vaiheen yritysten arvostuksen laskua ja riskipääoman tyrehtymistä.

Reaktio markkinoilla

Alkujärkytyksen jälkeen dominoefektin uhka pankkisektorilla haihtui pois melkein yhtä nopeasti kuin se ilmestyikin Yhdysvaltain rahoitusalan sääntelyviranomaisten otettua käyttöön hätätoimenpiteitä SVB kohtalon leviämisen estämiseksi. Sääntelyviranomaisten lausunnon mukaan kukaan SVB:n talletusasiakkaista ei menetä talletuksiaan vaan kaikkien talletukset olivat saatavilla täysimääräisesti jo tämän viikon maanantaina riippumatta siitä, olivatko ne FDIC:n suojan alla vai ei. Valtio siis riensi apuun ja pelasti talletukset, mutta ei pankkia, sen johtoa tai pankin osakkeisiin sijoittaneita.

SVB:n kaatumisella on kuitenkin muitakin vaikutuksia. Korko-odotukset lähtivät laskuun ja aiemmin väläytelty 50 korkopisteen nosto kuun lopun FED kokouksessa tipahti 25 korkopisteeseen, joidenkin asiantuntijoiden nostaessa esille mahdollisuuden siitä, että FEDin koronnostot olisivat taputeltu tältä erää kokonaan. Tiistaina tulleiden, pääosin odotusten mukaisten, inflaatiolukujen valossa konsensus tuntuu kuitenkin edelleen olevan, että FED nostaa ohjauskorkoa 25 korkopistettä saavuttaen ”terminal rate” –arvon.

Reaktiona Yhdysvaltain valtion 10-vuotisen velkakirjan (US10Y) kysyntä ja siten myös hinnat lähtivät nousuun, joka laski niiden korkoa. Kahden vuoden velkakirjan (US2Y), joka on enemmän riippuvainen FEDin toimien odotuksista, laski vieläkin enemmän: 4,09 prosenttiin perjantain 4,59 prosentista (tämän viikon perjantain 17.3 tilanne pysynyt suunnilleen samana korko 4,14 prosenttia).

SVB:n kaatuminen on selkeä seuraus kiristyneestä rahapolitiikasta. FED onkin tällä hetkellä kovassa paikassa. Inflaatio on karussa tavoitetasosta, eikä ole katoamassa heti mihinkään, mutta toistuvat koronnostot alkavat nyt näkyä mm. heiluntana pankkisektorilla. Toisaalta SVB:n romahduksen takana on myös SVB:lle spesifiset tekijät kuten hyvin keskittynyt asiakaskunta ja suojaamaton riskinotto. SVB ei kuitenkaan ole ainoa pankki, joka oli/on ongelmissa matalien korkojen aikana ostamien valtionlainojen ja joukkovelkakirjojensa kanssa. FDIC:n mukaan yhdysvaltalaisilla pankeilla oli vuoden 2022 lopussa 620 miljardin dollarin edestä realisoitumattomia tappioita. Nämä omaisuuserät tulevat vaikeuttamaan pankkien kykyä vastata äkillisiin likviditeettitarpeisiin.

Euroopassa ja edelleen Suomessa SVB:n romahdus näkyy mielestäni lähinnä välillisinä markkinareaktioina. SVB:n romahduksen aikaansaama epävarmuus heijastui heti mm. 12 kk euriboriin, joka laski tiistaina historiallisesti, 3,858 prosentista 3,509 prosenttiin. Heilahtelu ei päätynyt siihen vaan vuoristoradassa mentiin keskiviikkona 0,15 prosenttiyksikköä ylöspäin ja torstaina nokka kääntyi alamäkeen kun korko laski 0,30 prosenttiyksikköä 3,36 prosenttiin. EKP päätti torstain kokouksessaan nostaa ohjauskorkoja 0,50 prosenttiyksikköä, joten vuoristoradassa suunnataan uudelle kierrokselle.

Taasko mennään? Tapaus Credit Sousse

Kun viikon vaihteessa pureskeltiin kynsiä pelossa SVB:n tilanteen leviämisestä pankkisektorilla, rauhoituttiin tiistaina hetkellisesti, vain palataksemme taas istumaan tuolin reunalle uuden myrskyn edessä kun lähes 170-vuotias pankkijättiläinen Credit Suisse ajatui keskiviikkona ongelmiin. Credit Suissen osake sukelsi yli 30 prosenttia, kivuten kuitenkin tämän jälkeen hieman ja sulkeutuen lopulta 24 % miinuksella, sen jälkeen kun sen suurin omistaja, Saudi National Bank, ilmoitti, ettei ole valmis tarjoamaan pankille enempää taloudellista apua.

Vaikka Credit Suissen tilanne eskaloitui sopivasti juuri SVB (ja pienemmän Signature pankin) romahtamisen jälkeen, ei tapausten välillä ole vahvaa kausaliteettia. Vaikka pankkisektorin tutina Yhdysvalloissa sai ihmiset varpailleen ja varmasti katseet kääntymään Credit Suissenkin suuntaan, on Credit Suissella kuitenkin ollut jo pidempään täysin nykyisestä tilanteesta riippumattomia ongelmia. Se on ollut mukana useissa skandaaleissa ja käytännössä pankin meno on viime aikoina ollut kuin hidastetusta kolarista. Markkinareaktiota selittää myös se, että Credit Suisse ilmoitti helmikuun alkupuolelle n. 7,4 miljardin euron vuotuisen tappiosta, suurimman tappion sitten finanssikriisin.

Turvatyyny löytyi kuitenkin tälläkin kertaa pelastamaan Credit Suissen tilanteen kun Sveitsin keskuspankki myöntyi lainaamaan sille reilut 50 miljardia euroa pankin maksuvalmiuden vahvistamiseksi. Helpotus heijastui nopeasti myös pankkien osakekursseihin ja kurssi lähtivät keskiviikon jäljiltä elpymään heti torstaina.

Lopuksi

SVB:n romahdus ja Credit Suissen kanssa koetut jälkijäristykset pankkisektorilla kertovat siitä, että koronnostojen seuraukset ovat realisoitumassa. Totuus on, että pitkä nollakorkojen aika on hämärtänyt riskien realiteetteja, niin kotia ostavien yksityishenkilöiden kuin pankkienkin mielissä ja ensimmäiset halkeamat kivijalassa nähdään heidän kohdalla, joilla ei ole tukeva pohja ja jotka ovat ottaneet liikaa riskejä.

Kriisien tullessa vastaan lähes jokaisen oven takaa ovat keskuspankit nähneet elvytyksen välttämättömänä ja sitä se varmasti on ollutkin. Eri mieltä voidaan olla siitä, miten kauan elvytystä olisi tullut jatkaa. Elvytyksen myötä inflaatio on päässyt karkaamaan niin korkealle, että keskuspankkien keinoarsenaalilla sitä ei enää saada kelattua takaisin millään.

Finanssikriisistä ei ainakaan maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ole vielä opittu tarpeeksi, vaikka pankkisektorin haavoittuvaisuutta onkin pyritty vähentämään ja erityisesti Euroopassa sääntelyllä ja valvonnalla on saatu aikaan tuloksiakin. Lehman Brothers on varmasti palanut kaikkien sijoittajien muistiin siten, että liikkeet pankkisektorilla lyövät isoja aaltoja rannoille ja aiheuttavat huolta globaalin rahoitusjärjestelmän terveydestä. Kun tämän koko kuvion ottaa huomioon, voidaan paremminkin ihmetellä sitä, ettei tilanne ole tämän kaoottisempi. 

SVB:n romahduksen eteneminen tiivistettynä: 

1. Teknologia sektorilla menee hyvin SVB tekee hyvää tulosta ja päättää sijoittaa rahat matalien korkojen aikana valtion pitkiin velkakirjoihin
2. Korot alkavat nousta
3. Korkojen noustessa velkakirjojen arvo laskee, sillä rahalle saa nyt isomman tuoton uusista velkakirjoista, jotka tarjoavat isompaa korkoa
4. Korkojen noustessa ja buumin laimennuttua teknologiayrityksillä ei mene enää hyvin, VC-rahoitus hiipuu, palkkojen maksuun ja kulujen kattamiseen tarvitaan rahaa ja talletusten määrä pienenee
5. SVB:n käteisvarat hupenevat
6. SVB on pakoitettu irroittamaan rahaa sijoituksistaan likvidiin muotoon, jotta se pystyy vastaamaan rahan ulosvirtaukseen
7. Päätyy myymään velkakirjat tappiolla
8. Yrittää rauhoitella sijoittajia ja paikkailla tasettaan dilutoimalla osakkeita ja myymällä uusia osakkeita
9. SVB:n kurssi ja yleinen luottamus yhtiöön romahtaa, talletuspako, sijoittajia ei löydy
10. SVB menee konkurssiin ja FDIC:n selvitystilaan
11. Valtio rientää apuun ja pelastaa talletukset
12. SVB:n romahdus näkyy korko-odotuksissa ja FED:in oletetaan nostavan maaliskuun lopun kokouksessa ohjauskorkoa 0,25 %
13. Romahdus heijastui myös valtion velkakirjojen kysynnän kasvuun, joka taas johti niiden korkojen laskuun
14. Euroopassa ja edelleen Suomessa SVB:n romahdus näkyy välillisinä markkinareaktioina, mm. 12kk euribor lähtee laskuun
15. Pankkisektori on suurennuslasin alla ja raportoidut ongelmat näkyvät heti suurina reaktioina mm. osakepuolella