Asuntosijoittaminen tarjoaa yksilölle mahdollisuuden luoda passiivista tuloa ja rakentaa vaurautta. Menestyminen asuntosijoittajana vaatii kuitenkin muutakin kuin pääomaa ja ymmärrystä markkinasta; oikea ajatusmaailma (mindset) on merkittävä tekijä. Oprah Winfrey ja monet muut itse menestyneet ja menestyneitä ihmisiä haastatelleet puhuvat usein siitä, että tekijä, joka erottaa menestyvät ihmiset muista on se, että menestyneet tietävät mihin he ovat menossa – oikean ajattelutavan kehittäminen ja saavutettavien tavoitteiden asettaminen ovat siis tärkeitä tekijöitä menestymisen tiellä.

Ajatusmaailman voima

Ajatusmaailma (myöhemmin myös ajattelutapa) on kokoelma asenteita, arvoja ja uskomuksia, jotka muokkaavat yksilön reaktiota erilaisiin tilanteisiin. Asuntosijoittamisessa, niin kuin sijoittamisessa ja laajemmin elämässä yleensä, haasteiden kohtaaminen on väistämätöntä. Oikeanlainen ajattelutapa voi itsessään toimia liikkeellepanevana voimana, jonka avulla sijoittajan on mahdollista tarttua uusiin mahdollisuuksiin ja voittaa haasteita.

Erityisesti nykyisen kaltaisessa epävakaassa markkinatilanteessa positiivinen ajattelu tulee tarpeeseen; se auttaa näkemään haasteet oppimiskokemuksina ja takaiskut ponnahduslautoina. Psykologi Carol Dweck puhuu tästä termillä kasvun ajattelutapa (growth mindset), joka on vastakohta niin sanotulle kiinteälle ajattelutavalle (fixed mindset), jossa ihmisen ajattelua määrittää lopputulos matkan sijaan. Kiinteässä ajattelutavassa kaikki siis riippuu lopputuloksessa ja epäonnistuessa ja virheitä tehtäessä yrittäminenkin on ollut turhaa. Kiinteän ajattelutavan omaavat henkilöt usein epäröivät ryhtyä sijoittamaan, koska tuntevat etteivät tiedä tarpeeksi tai pelkää etteivät pysty palautumaan mahdollisesta virheestä. Kasvun ajattelutavan omaavat taas ottavat haasteen vastaan ja opettelevat sen, jonka osalta tiedostavat olevansa tietämättömiä ja arvostavat tehtyä työtä varrella tehdyistä virheistä ja lopputuloksesta riippumatta. Tämä tapa ajatella on  Dweckin mukaan kehittymisen mahdollista. Kehittyvä sijoittaja voikin jatkuvasti jalostaa strategioitaan, analysoida virheitään ja niiden kautta parantaa sijoitustoimintaansa, kun taas kiinteän ajatustavan omaksunut sijoittaja kaatuu ensimmäisen isomman vastoinkäymisen edessä.

Kasvunajattelutapa ei kuitenkaan tarkoita suden suuhun suuntaamista ilman suunnitelmaa vaan menestyvä sijoittaja ymmärtää, että vaikka riskiä ei voida poistaa, niitä voidaan hallita ja niiden negatiiviset vaikutukset voidaan minimoida tunnistamalla, tiedostamalla ja varautumalla.

Aseta saavutettavia tavoitteita

Oikean ajatusmaailman omaksumisen lisäksi menestyminen riippuu suuresti kyvystä asettaa ja työskennellä kohti realistisia tavoitteita. Tavoitteet ovat paljon enemmän kuin toiveita; ne ovat ohjenuoria, periaatteita, jotka toimivat sijoittajan karttana kohti päämäärää.

Kuten edellä mainittu, menestynyt sijoittaja ymmärtää riskit ja pyrkii minimoimaan niiden vaikutukset. Tavoitteiden määrittämisen prosessi on tässä suureksi avuksi, sillä realististen tavoitteiden asettaminen vaatii mm. ymmärrystä markkinasta ja omasta riskinottokyvystä – siis markkina-analyysiä ja itsearviointia.

Tavoitteita määritellessä on tärkeää myös olla erittäin spesifinen. Esimerkiksi tavoite ”alan sijoittaa asuntoihin ja minusta tulee rikas” on hyvin tulkinnanvarainen, suhteellinen ja siksi kehno tavoite. Miten määritellään rikas? Kuka määritelmän tekee? Miten voit objektiivisesti todeta saavuttaneesi tavoitteen?  Oletko rikas kun sinulla on hieno auto, entä silloin jos sinulla on 25  velkaista sijoitusasuntoa vai silloin kun voit ostaa sisäfilettä miettimättä? Voit huomata, että  edetessäsi kohti tavoitettasi ”rikkaudesta” maali siirtyy jatkuvasti kauemmas ja kaueammas kun käsityksesi siitä, milloin ihminen on rikas elää. Huomattavasti parempi tavoite on esim. ”hankin tänä vuonna kolme uutta sijoitusasuntoa ja saavutan 6000 euron kuukausi vuokratulot”. Selkeästi määritellyt tavoite antaa sijoittajalle suunnan.

Tavoitteita asettaessa on myös muistettava, että vaikka itseä ja omia tavoitteita ei kannata pienentää ja korkealle tähtääminen on vain hyvästä, on tavoitteiden oltava realistisia ja otettava huomioon omat resurssit ja markkinatilanne. Tavoitteiden on myös hyvä olla mitattavissa, jotta edistymistä voidaan seurata. Mitä konkreettisimpia mittareita, kuten vuokratuloja tms. voidaan käyttää tavoitteita määritellessä, sitä helpompaa on tunnistaa kun ne on saavutettu.

Päätavoitteen lisäksi on hyvä asettaa myös pienempiä välitavoitteita. Lyhyen aikavälin välitavoitteiden saavuttaminen antaa sopivasti motivaatiota jatkaa kohti suurempien tavoitteiden saavuttamista ja suuremmat tavoitteet taas pitävät sijoittajan keskittyneenä kokonaisuuteen ja kulkemassa maalia kohti. Mikäli sijoittajan ”lopullisena” tavoitteena on vaurastua ja eläköityä esim. 50 vuoden ikään mennessä miljoonan euron nettovarallisuuden turvin Espanjan aurinkoon, tulee hänen saavuttaa satoja jollei tuhansia pieniä askeleita ennen lopullista maalia. Lisäksi on toki hyvä miettiä, mitä sitä siellä Espanjassa sitten tekee ja onko jouten olo itselle se paras ratkaisu, mutta se onkin jo sitten aihe toiselle blogille. Tavoitteita kohti voi edetä vähän kuten minä kun aloitin juoksemaan juoksumatolla: ”vielä jaksaa tasa minuuttiin asti”, ”no se toinen minuutti alkoi jo, aina jaksaa vielä sen loppuun”, ”15min olisi aika lähellä, siihen vielä” jne. Ei yhtään niin pelottavaa kun ajatus siitä, että nyt kun aloittaa niin pitäisi jaksaa vetää puolituntinen.

Menestyminen vaatii siis positiivista kasvun ajattelutapaa ja realististen tavoitteiden määrittelyä. Siinä missä tavoitteiden määrittely antaa sijoittajalle suunnan, motivaation ja kehyksen riskien hallintaan, positiivinen ajattelutapa kehittää resilienssiä ja mahdollistaa sopeutumisen muuttuvilla markkinoilla. Vaikka sijoittaminen ja erityisesti asuntosijoittaminen on pitkän tähtäimen peliä, on joskus ihan hyödyllistä nähdä lopputulokseen johtavat osatekijät summan lisäksi ja juhlia pieniä voittoja.