Kuukausi sitten kävimme blogissamme läpi asumislisän muutoksia. Tänään on vuorossa toinen opiskelijoille tärkeä aihe, jonka merkitystä moni opiskelija ei ymmärrä, eli opintolaina.
Ainakin silloin kun itse opiskelin, tästä oli hyvin vähän tietoa tarjolla. Tai ehkä tietoa olisi ollut kun olisi tajunnut etsiä sitä. Itse en nostanut yhtään opintolainaa, eivätkä opiskelukaverinikaan.
Meille oli opetettu, että laina on pahasta, eikä sitä kannata ottaa missään tapauksessa. Tai jos ottaa, niin kannattaa ainakin maksaa hampaat irvessä pois.
Oma filosofiani on, että aina kannattaa olla ainakin vähän velkaa, koska sijoitetun pääoman tuotto on yleensä isompi kuin velan korko.
Velan määrä toki kannattaa pitää kohtuullisena, ettei vene kaadu korkojen noustessa tai oman maksukyvyn laskiessa.
Opiskelijalla on mahdollisuus ottaa statuksensa (eli opiskelukuukausien) nojalla erityistä lainaa. Samaa malliahan ei ole esim. työssä käyvillä.
Opintolainaa saa maksimissaan 850 €/kk mikäli opiskelee Suomessa, ja 1000 €/kk mikäli opiskelee ulkomailla.
Opintolainan hyvitysmalli tarkoittaa sitä, että mikäli valmistut Kelan asettamassa aikataulussa, maksaa Kela 40 % opintolainastasi pankille.
Eli toisin sanoen, saat ilmaista rahaa 40 % nostamastasi lainamäärästä. Tai et ihan, sillä tässä on 2500 euron omavastuu.
Kelan vaatimus on tavoiteaika +1 vuosi. Kandidaatin tutkintoon pitää valmistua kolmessa vuodessa ja maisterin tutkintoon kahdessa vuodessa.
Näiden tavoiteaikojen päälle lisätään siis yksi vuosi. Eli kandiksi 48 kuukaudessa ja maisteriksi 36 kuukaudessa, niin saat täydet hyvitykset.
Mikäli aiot suorittaa nämä tutkinnot erikseen, voit hakea hyvityksen kandin jälkeen. Mutta mikäli suoritat suoraan maisterin, voit hakea hyvityksen maisteriksi valmistumisen jälkeen. Hyvitysmäärä on molemmissa tapauksissa sama.
Rahan aika-arvon takia kannattaa siis hakea hyvitys kandin jälkeen, koska tämä vähentää lainasi korkomenoja, sillä lainamäärä laskee heti 40 %.
Paljonko hyvitys sitten on? Riippuu nostetusta opintolainan määrästä, mutta hyvityksen maksimimäärät riippuvat tutkinnon laajuudesta: korkeakoulututkinnossa maksimitukea saa 300 opintopistettä = 6200 €, 330 op = 7000 € ja 360 op = 7640 €.
Ammattikorkeakoulussa ja alemmassa korkeakoulussa hyvityksen maksimimäärät vaihtelevat 180 op:n 3320 euron ja 270 op:n 5560 euron välillä.
Ilmaist rahaa on siis tarjolla 3320 € – 7640 €, ja tämä kannattaa kyllä ottaa kotiin, koska valmistumisen jälkeen pääset kyllä maksamaan tätä takaisin verojen muodossa.
Entä jos ei tarvitse opintolainaa? Se kannattaa silti nostaa, ja sijoittaa.
Jos opintolainan marginaali on esim. 0,5 % ja viitekorko 2 %, eli kokonaiskorko on 2,5 %, pitäisi tämä kulu olla melko helppo päihittää osake- tai asuntomarkkinoilla.
Esim. sijoitusasunnosta saat melko varmat 4 % tuottoa. Joskin se pitää rahoittaa jotenkin muuten kuin opintolainalla.
Melko varma keino on sijoittaa opintolaina, tai osa siitä, kuukausittain indeksirahastoon. Jos indeksirahaston tuotoksi olettaa 8%, ja sijoitat koko opintolainan (21.600 €), on rahaston arvo valmistumisesi yhteydessä noin 23.000 €.
Kun lainaa oli yhteensä 21.600 €, ja siitä vähennetään hyvitys 7640 €, jää velkaa jäljelle 13.960 €. Eli rahastoon kertyi keskimäärin 10.000 € rahaa.
Toki on myös mahdollista, että rahaston arvo laskee, jolloin jäljellä on vain velkaa. Mutta aikajänne on kuitenkin jo viisi vuotta, jota yleensä käytetään suositeltuna osakesijoittamisen aikajänteenä.
Tämä on toki hyvin yksinkertaistettu laskelma, ja euroja kannattaa pyörittää oman tilanteen mukaan, mutta logiikka ja suuruusluokka lienevät oikein.
Eli jos tuttusi on nyt syksyllä aloittamassa opinnot, kannattaa rohkaista häntä opintolainan nostamiseen, aikataulussa valmistumiseen sekä sijoittamiseen.
Tämä malli kannustaa pysymään opiskelujen aikataulussa, opettaa sijoittamista ja rahan käyttöä, sekä varmistaa mukavan pesämunan työelämään siirryttäessä.
